Viikot menee sellaista vauhtia, ettei ehdi kissaa sanoa! Mitä enemmän ikää tulee, sitä nopeammin aika tuntuu kuluvan. Kun on perusluonteeltaan hidas, tuntuu, ettei ehdi tajuta edes jonkin asian alkamista, kun se jo onkin ohi. Niin kuin vaikka kesä: vastahan se alkoi, ja nyt sitä joutuu taas odottamaan seuraavat kahdeksan kuukautta. Mieli ei mitenkään sulata sitä, että ihan juuri oli helle, ja nyt yhtäkkiä sataakin räntää viistoon.
Kun aikaa katsoo eteenpäin, viisi vuotta tuntuu pitkältä ajalta, mutta kun miettii menneisyyttään, huomaa, että kiitäen vuodet ovat menneet. Eilenhän se oli, kun esikoinen syntyi. Ja toissapäivänä olin 13-vuotias.

Vaikka olen jo valmiiksi hidas, välillä on hyvä hidastaa tarkoituksella. Kasvoton massa muuttuu yksilöiksi ja pienet hetket ikuisuudeksi, kun niitä pysähtyy katsomaan. Tuokin isä tuossa, joka kauniilla sinisillä silmillään katsoo lastaan katse täynnä hyväksyntää ja rakkautta - korvaamaton hetki heille kahdelle.

Kulunut viikko on ollut tosi kummallinen. Olette varmaan toivorikkaina ajatelleet, että nyt Celene viimein tekee sitä graduaan! Mitä vielä! :D On tapahtunut niin paljon kaikkea, mitä en vielä hetki sitten olisi uskonut tapahtuvankaan, eikä mun mieli meinaa millään pysyä perässä. Tähän päälle kun lisätään se, että kotona tuntuu kaikki hajoavan käsiin (mm. makkarin ovenkahva jäi käteen, ja vessan lamppu tippui alas katosta itsestään), niin kaikki aika tuntuu menevän ihme säätämiseen.

Tapasin Exän pitkästä aikaa. Siis niinku ihan nokatusten. Edellisestä tapaamisesta on vuosia. Voi veljet mikä tunne, kun tajusin, etten enää pelkää häntä! Että hänellä ei ole pienintäkään mahdollisuutta saada minusta enää "otetta". Että olen oikeasti vapaa! Ja voi veljet, miten läpinäkyvä hän on, edelleenkin...

Tapasin myös Sen Miehen. Huh mikä nostalgiakohtaus. Huh miten hyvältä hän näytti. :p  Hän tuoksui aivan tajuttoman hyvälle, ja yhtäkkiä muistin elävästi, miltä tuntui olla hänen syleilyssään. Ajatukseni lähti vaeltelemaan jonnekin ihan muualle, kuin puheena olleisiin arkisiin asioihin... Sitä se teettää, kun juo tyhjään mahaan lasin viiniä. :)