Nyt tiedän, mitä olen aina halunnut: tätä mitä nyt koen - hyvällä tavalla palvotuksi tulemista. Ymmärrän, miksi Exä sai minut niin sekaisin, kun tapasimme: hänkin palvoi minua, mutta väärällä tavalla. Väärä palvonta on sellaista, että palvoja odottaa saavansa jotakin vastapalveluksena. Exäni palvonta oli juuri tällaista. Se ei tullut suoraan sydämestä, joten se ei ollut vilpitöntä eikä aitoa. Minä erehdyin alussa luulemaan sitä sellaiseksi.

Visa sen sijaan palvoo minua vilpittömästi, ehkä jopa tiedostamattaan. Tunnen olevani kuin kuningatar, parempi ihminen ja kauniimpi nainen hänen seurassaan kuin koskaan ennen. On ihanaa, kun hän ei huomaakaan ketään muuta, kun olemme kahdestaan liikeellä.* Nautin täysin siemauksin joka hetkestä hänen kanssaan. Kehoni huutaa hänen läheisyyttään, ihoni imee hänen kosketustaan. Kun me ollaan lähekkäin, halataan ja suudellaan, musta tuntuu, että meidän välille syntyy jonkinlainen lämpimän pehmeä kupla - se on kuin unta. Välillä tuntuu, että halkean tästä tunteesta. Kun ei olla yhdessä, kaipaan joka sekunti hänen viereensä. Mikään ei ole ihanampaa kuin yhdessä nukkuminen. Sekin on merkillistä, sillä en ole koskaan aiemmin kyennyt nukkumaan koko yötä kenessäkään ihan kiinni; aiemmin se on ahdistanut mua.

Parasta tällaisessa hyvässä palvonnassa on se, että se saa rakastamaan enemmän, mistä syntyy loputon hyvän kierre. Mies palvoo, nainen rakastaa, ja kun nainen rakastaa, mies palvoo entistäkin enemmän. Tai toisin päin. Tapahtuipa tuo miten päin vaan, se on käsittämättömän ihanaa. Tällaiseen palvontaan ei liity minkäänlaista alistamista, kaikki tapahtuu vapaasta tahdosta ja puhtaasta tunteesta. En pysty edes kuvittelemaan, että Visa ikinä tahallaan loukkaisi tai satuttaisi minua tai minä häntä. Olen täydellisen lumoutunut hänestä...

Onneksi me asutaan lähekkäin. Visa antoi mulle jokin aika sitten avaimen asuntoonsa ♥ joten nyt voin koska tahansa poiketa hänen luokseen vaikka vain suukottamaan häntä. Niin tosin tein jo silloin, kun mulla ei vielä ollut avainta. :) Kyllä, minä olen meistä se aktiivisempi osapuoli, mutta se ei haittaa minua niin kauan, kun hän on aina yhtä iloinen minut nähdessään.

Kaikki tuntuu jotenkin mystisesti loksahtelevan kohdalleen. Menen huomenna työhaastatteluun paikkaan, joka sijaitsee samalla paikkakunnalla kuin Visan kesäasunto. Jos saan sen paikan, niin me tullaan käytännössä asumaan kesä yhdessä. Mä niin odotan sitä. Pitäkää peukkuja!

 

 

* Ei kuulosta erityisen polyamoriselta, myönnetään. Tämä ei tarkoita, etteikö Visa saisi etsiä toista naista tai katsella ympärilleen. Minusta on kuitenkin ihanaa, että hän antaa minulle kokemuksen siitä, millaista on saada toisen jakamaton huomio ja tuntea olevansa hänelle ykkönen.