Luin aamulla Bridget Jonesin päiväkirjaa. Että se on kehno! Kerrankin voi jostakin kirjasta sanoa, että se on elokuvana huomattavasti parempi kuin kirjana, vaikken siitä elokuvastakaan erityisemmin pidä. Nyt pelkään, että tämä blogini muuttuu saman tyyliseksi kuin Bridgetin päiväkirja. Minähän kirjoitan paljon paremmin, oikeasti. Enkä pompi vaa'alla joka aamu.
* * * *

Sain kuin sainkin tänä aamuna lavuaarin hajulukon avattua ja putsattua. Olen kymmenen vuotta tehnyt sen aina ihan itse, vähintään kerran vuodessa, ja olen ihan pikkuisen tavallaan ylpeäkin siitä. Osaan! En tarvitse apua! Toisaalta ottaa päähän, sillä aikuisten oikeastihan se on kyllä miesten hommaa.
Kävi niin kuin minulle käy aina: sain systeemin hyvin purettua, mutta kokoaminen onkin taitolaji. Vettä tihkuu jos mistäkin välistä. Ehkä avaan sen huomenna uudelleen ja kokoan paremmalla onnella. Ehkä soitan maanantaina huoltomiehelle (asiahan ei oikeastaan kuulu hänelle, kun talon sääntöjen mukaan viemäreiden avaus on asukkaiden hoidettava itse).
Tämän säännöllisesti toistuvan ongelman voisi tietysti hoitaa myös kemikaalein, sen kun ostaisi Kodin Putkimiestä ja kaataisi viemäriin. Ei tarvitsisi avata ruuvin ruuvia eikä kyykkiä lavuaarin alla. Mutta luontoni ei anna periksi - inhoan kaiken maailman mössöjä, jotka vain pilaa vesistöjä ja luontoa. Jos asian voi hoitaa ilman kemikaaleja, niin se hoidetaan.

Viemärin avaamisesta jäi kumman hyvä draivi koko päivälle. Tein tänään kaiken, minkä tekemistä olin lykännyt koko viikon! Wohoo!